Hyppyrimäet

Mäkihyppääjillä on käytössä viisi erisuuruista mäkeä.

K56, HS 60 metrin mäki, jonka mäkiennätys on 61 metriä (hypätty 01.07.2006 Joni Karjalainen, KiU)

K34, HS 37 metrin mäki, mäkiennätys 36 metriä (hypätty 27.2.2005 Jarkko Määttä, KHS)

K18, HS 22 m mäki, mäkiennätys 23 metriä (hypätty 6.2.2016 , Tuomas Kinnunen LHS )

K12, HS 14 m mäki, mäkiennätys 11 metriä (hypätty 26.2.2006 Eeli-Pekka Valta, MM)

K7, HS 8 m mäki, mäkiennätys 8 metriä (hypätty 07.02.2010 Veikka Hakulinen, KiU)

Lisäksi kesäkäytössä eli muovitettuna ovat K56 mäki, joka on muovitettu kesällä 2005, vauhtimäessä peltilatu. K34 ja K18 mäkien muovit uusittu kesällä 2016, vauhtimäissä peltilatu. K12 ja K7 mäkien muovit uusittu myös kesällä 2016, vauhtimäessä peltilatu. Hissi käytössä K56, K34 ja K18 mäissä myös kesäisin.

(K-piste on hyppyrimäen alastulorinteen notkokaarteen alkamiskohta, HS-piste on paikka hyppyrimäen alastulorinteessä johon hyppääjä voi turvallisesti hypätä hyppynsä)

Hyppyrimäkien käyttö ja aukioloajat

Hyppyrimäet on tarkoitettu mäkihypyn harrastamiseen, harjoitteluun ja kilpailuihin, eikä persmäenlaskuun tai muuhun luvattomaan käyttöön!

Talvikautena Hutsin hyppyrimäet avoinna harjoituksia varten lähes joka ilta klo 18.00 alkaen. Kesäisin mäkiharjoituksia pidetään sovittuina ajankohtina. Muuna aikana harjoittelusta hyppyrimäellä ota yhteys mäkijaoston jäseniin. Ohjattua mäkikoulua talvikautena sovittuina ajankohtina. Junioreiden harjoituksista sovitaan erikseen.

Tiesitkö?

Kiteeläisen mäkihypyn alkutaival sijoittuu aina 1920-luvulle. Silloin Kiteen Koivikolle eli Puhoksen lehtikuusimetsän reunalle rakennettiin Kiteen ensimmäinen muistissa oleva hyppyrimäki. Jonkun verran tämän mäen valmistumisen jälkeen myös Puhoksen seurantalon lähettyville rakennettiin mäki (ei kuvia olemassa).

Vuosien 1954-1956 aikana Kiteen Savikolle Karppalan rinteisiin rakennettiin komea lehtikuusi pylväistä rakennettu ns. iso mäki. Joitakin vuosia ennen isoa mäkeä samoilla seuduilla oli pienempi mäki.

Kiteen Hutsiin ensimmäinen mäki tehtiin 1950-luvun loppupuolella, joka oli toiminnassa aina nykyisten mäkien rakentamiseen saakka. Nykyiset teräsmäet rakennettiin 1984 ja ne palvelevat vielä tänäkin päivänä mäkihyppääjiä hyvin.

Myös ainakin Juurikassa ja Närsäkkälässä on ollut jokin sorttisia mäkiä joista on hypätty kilpailuja